sport, running, juoksu, fitness

Tag Archives: influenssa

Juoksuviikko alkoi lupaavasti, mutta tiistaina sairastuin influenssaan

Maanantaina juoksin kevyesti kiihtyvän 12 km ja se oli hyvä treeni. Mutta tiistaina iski sitten influenssa. Oli tasan kaksi vaihtoehtoa: Pitää kokonaan breikkiä juosusta tai juosta määräviikko hissutellen. Valitsin jälkimmäisen. Muistan kun joku kertoi Juoksufoorumilla sairastuneensa vaikkapa juuri influenssaan, niin eikös heti joku vääräleuka ollut irvailemassa ja vähättelemässä avautujan sairauden tilaa. Eli näin se meni Juoksufoorumilla, siellä kaikki sairaudet kuitattiin vain pikku nuhiksi tai joksikin vastaaviksi. Kyllähän nämä GrigoriSoirokset ja muut vastaavat Juoksufoorumin öykkärit tiesivat varmasti itsekin että tuskin kukaan sairaudestaan avautuisi, jolle kokisi sen olevan merkittävästi itseään ja terveyttään heikentävä asia, eikä mikään pikku nuha. Kyse olikin vain sellaisesta periaatteellisesta vittuilusta jota koko Juoksufoorumi oli pullollaan, ylläpitäjät kun sen siellä sallivat. Tarkoitus oli vain triggeroida sairaudestaan kertoja selittelemään ja vakuuttelemaan että hän todella on sairas ja aina nuo öykkärit sitten vastasivat sitten entistä vähättelevämpään tyyliin, jos sairaudestaan avautuja triggeroitui, eli antoi sen mennä tunteisiin. Itsehän jätin moiset omaan arvoonsa…kunnes kaksi pahinta öykkäriä alkoi postaamaan jopa harjoituspäiväkirjani täyteen shittiään. Ja mitä tekikään Juoksufoorumin Seppo? Ei kerrassaan mitään. Hänen mielestään oli siis ihan ok täyttää juoksijan oma harjoituspäiväkirja juoksijaa halveksuvalla roskapostilla. Kertoo vain siis siitä että Juoksufoorumin Seppo ei harjosta lajia tai juoksijoita pätkän vertaa.

Juoksufoorumi: Öykkärien ja valkoroskan törkysaitti

Mutta se siitä öykkärien törkysaitista, onneksi jätin sen jo vuosia sitten. Juoksufoorumin kirjoittajat ovat ns. valkoroskaa, raukkamaisia öykkäreitä ja kiusaajia, siis täysiä mulkkuja. Tässä myös syy siihen miksi itse ihailen mieluummin vaikkapa paitsi loistavaa juoksijaa niin myös luonteeltaan jaloa Eliud Kipchogea, kuin jotain suomalaista itseään täynnä olevaa narsistimulkkujuoksijaa. Myös suomalaisissa piirikunnantason ja maan kärkitason juoksijoissakin kun valitettavasti on paljon luonteeltaan mulkkua, kiusaaja, öykkäriporukkaa. Kerrottakoon että monet afrikkalaiset juoksijaystäväni juoksevat huomattavasti kovempaa kuin mainitut suomalaiset piirikunnantason ja SM-tason juoksijat ja ovat silti luonteeltaan ihan oikeasti mukavia, jaloja ja hyviä tyyppejä. Menetyksensäkin he omistavat Jumalalle ja kiittävät häntä. Toisin kuin suomalaiset juoksijat, jotka ovat niitä minä minä minä ihmisiä. Afrikkalaiset juoksijat ovat huomattavasti parempia juoksijoita ja vieläpä ihmisinä mukavampia kuin suomalaiset juoksijat. Miksi ihmeessä siis kukaan ihailisi jotain suomalaista juoksijaa?

Mutta nyt takaisin harjoitusviikkooni. Maanantaina siis juoksin kiihtyvän 12 km ja kun tiistaina sairastuin influenssaan, niin päätin juosta määräviikon. Paljon siis juoksua, mutta ihan hissukseen. Sykkeethän eivät saa nousta jos on influenssassa. Itsellänikin nenä oli täynnä räkää ja aivastutti jo tiistaina. Silti juoksin silloin kevyttä 16 km. Keskiviikkona oli sitten kaikista heikoin olo, influenssani oli pahentunut, aivastutti kaiken aikaa, nenä vuoti ja kurkkuunkin sattui, oli olo äärimmäisen tukkoisa ja heikko. Laskin edelleen vauhteja, mutta juoksin silti 20 km kevyttä keskiviikkonakin. Torstaina ja perjantaina juoksin kymmenmailiset kevyttä vauhtia. Lauantaina olo tuntui jo terveemmältä ja uskalsin juosta hivenen loppua kohden kiihtyvän kymmenmailisen. Viikko päättyi sunnuntaina 18 kilsan kevytvauhtiseen puolipitkään lenkkiin. Sen tuloksena kertyikin vuoden toistaiseksi suurin viikkomäärä influenssasta huolimatta:

114,4 km, 9:37:37 h. eli siis keskarilla 5:03/km.

En suosittele tätä kaikille, mutta itse olen kansainvälisen tason juoksija ja treenannut ja kilpaillut nuoresta pitäen, (vapaasukellan terveenä 100m) siksi keuhkoni ja sydämeni kestävät hieman paremmin kuin jollain tavisjuoksijoilla/lenkkeilijöillä. Kipeänä treenaaminen ei sovi kaikille, mutta me ammattilaiset voimme kehoamme kuunnellen treenata myös kipeänä, kunhan emme tee niitä kaikista kovimpia treenejä.

Loppuun vielä viikon statsit:

Ma: hieman loppua kohden kiihtyen 12 km, aika 50:23 min, 4:12/km, ilta.

Ti: 16,1 km, aika 1:23:18 h., 5:10/km, ilta. Influenssa iski.

Ke: 20 km,aika 1:51:05 h., 5:33/km, ilta.

To: 16,1 km, aika 1:24:59 h., 5:17/km, ilta.

Pe: 16,1 km, aika 1:18:55 h., 4:54/km, ilta.

La: kevyesti kiihtyen 16,1 km, aika 1:11:44 h., 4:27/km, ilta.

Su: 18 km, aika 1:37:13 h., 5:24/km, ilta.

Yhteensä 114,4 km, aika 9:37:37 h, 5:03/km. Erinomainen juoksuviikko influenssasta huolimatta. 🙂 Vuoden viikkomäärätopsit ja ei tullut taukoa treeniin influenssan vuoksi. Maanantaina pidin kyllä sitten ansaitun lepopäivän, 9 peräkkäisen treenipäivän jälkeen.


Tiistaina oli ohjelmassa intervallit 4x2km, palautukset 400m. hölkkää.

Juoksutossuiksi vetoihin valitsin Nike Zoom Streak LT 3:t.

Tuulista oli ja aina puolet vedosta juoksin vastatuuleen. Toka veto tuntui, mutta kun vaan jatkoin, niin kaksi viimeistä menivät kiihtyvästi.

Ja juuri tässä onkin se miksi esim. Emil Zatopekistä tuli olympiavoittaja. Hän teki paljon vetoja ja kun vetoja tekee paljon, niin ne väkisinkin alkavat kulkemaan aina vain paremmin ja paremmin.  Itse asiassa, tiistain intervallit kulkivat niin hyvin, että suorastaan tunsin kuinka hapenottokyky paranee.

Kolmannen vedon aikana juoksin erään kasvin ohitse, joka oli kasvanut sivulle päin ja vallannut osan myös tiestä ja kasvi osui minua oikeaan reiteen. Ilmeisesti kyseessä oli nokkonen, koskapa niin punainen oikea reiteni oli sivulta. Eihän moinen missään tunnu, kunhan vain mainitsin asian.

Yhteensä tiistaina 15,15 km, sis. intervallit 4x2km.

Keskiviikkona taas juoksin kevyttä 4:21 min/km vauhtista 12,8 km. Pikkasen tiistain vedot vielä jaloissa tuntuivat, hyvä että sai vetää noinkin kevyn harkan keskiviikkona.

Ai niin, unohdin melkein mainita että sairastuin maanantaina influenssaan.

Minun harjoitteluuni se ei vaikuta pätkääkään, vaan olen tehnyt ja teen ne harjoitukset jotka ovat ohjelmassa. En luovuta, tai etsi tekosyytä treenien helpottamiseen ja laiskuuteen jostain influenssasta.

Mutta minä olenkin ammattilainen. 🙂

Mutta kuinka sitten amatöörijuoksijat/hölkkääjät ja nylkkyeinarit toimivat influenssan saatuaan?

Ottakaamme esimerkiksi Juoksufoorumin Seppo.

Paitsi että Seppo suosii umpipaskoja juoksukenkiä kuten DS Trainereitä ja juoksee normilenkit liian hiljaa (4:37-4:59min/km), kun pitäisi juosta pk-lenkit väliin 4:21-4:42 min/km tai kovempaa (jos aikoo alittaa 2:50 maratonilla) ja palauttavat hän taas juoksee liian kovaa.

Niin lisäksi hän etsii naismaiseen tyyliin tekosyitä keventää harjoittelua tai pitää kokonaan lepoa treenistä. Hän on liian mukavuudenhaluinen ja siksi hänestä ei koskaan tule oikeaa juoksijaa. Hänestä ei ole treenaamaan tarpeeksi kovaa.

Luokaamme katsaus tuon tyypin treeneihin:

”To 18,8km 4.53/km

-Täysin turha lenkki. Lähtiessä jo tuntu ettei kaikki ole kunnossa, mutta lähdin kuitenkin lenkille. Siinä 3km jälkeen seisoskelin bussipysäkillä ja ihmettelin kun ei nyt jaksa. Siitä liikkeelle ja 200m jälkeen seisoin sillan alla. Se perhanan nuha tekee tuloaan ja oli sellanen voimaton olo. Mietin että pitäiskö kääntyä takaisin. Jatkoin kuitenkin lenkkiä ja jaksoin juosta lopun pysähtymättä. Mutta ei tullu yhtä helposti kuin aikaisemmin. Ei nyt ole kaikki kunnossa kun tuommoinen 5min/km vauhti tuntuu hankalalta.”

Ihme selittely ja tekosyiden etsimistä että saisi juosta hitaampaa. Ei meitä ammattilaisia influenssat estä treenaamasta tyyliin intervallit 4x2km. En siis hyväksy tuollaista selittelyä.  Olisi joskus mies ja sanoisi että ei vain kulkenut kovempaa tänään.

Sepon bitchaaminen ei tietenkään päättynyt vielä tähän. Ei se oli vasta alkua.

”Pe Lepo

 

Illalla oma olo oli edelleen nuhainen ja kurkkuun sattuu. Ei nyt nenä vuoda, mutta veto on pois. Siispä päätin pitää lepopäivän. Apteekissa ollessa tuli mieleen, että mikähän tuon kurkun punotuksen on noille lapsille aiheuttanut ja onkohan se jotain sellaista jonka olisin voinu saada. Toistaiseksi ei ole kuumetta, että jospa olis vain nuhaa joka menee ohi parin päivän levolla.”

No voi voi, Sepolla on nuha ja kurkkuun sattuu, kyynel. ;D

Eikö Sepossa ole miestä treenaamaan jos on vähän nuha ja kurkkuun pikkasen sattuu? Liioittelee ja valittaa vaan.

Mihinkä Seposta oikein on? Onko yhtään mihinkään?

Onhan siitä, valittamaan ja bitchaamaan pikku asioista. 😀

Siis valittamaan sellaisista asioista joista oikeat miehet eivät välitä tuon taivaallista. Ei kukaan kypsä ja fiksu aikuinen ihminen jätä juoksulenkkiä väliin vain siksi että on ”vähän nuha ja kurkkuun sattuu”. Eli Sepon selitykset on jo luokkaa naurettavia. 😀 Perspektiivi asioihin näemmä puuttuu täysin.

Sen todistaa kiistattomasti seuraava katkelma nylkyn harkkapäiväkirjasta:

”La Sairas

Su Sairas

Ma Sairas

Ti Sairas

Ei se nuha nyt oo menny ohi ihan parissa päivässä. Ehkä kuitenkin tän nuhan huippu oli su-ma akselilla. Väsyttää vaan pirusti, mutta ei ole kuumetta. Toki välillä on ollu semmosta pientä lämpöä jota ei ole normaalisti. Esimerkiksi 36,8 iltasin kun normaali lämpö on lähempänä 36:ta. Alkaa nyt kuitenkin näyttämään että sen ens viikonlopun Aktia-cupin saa unohtaa. Pitää nyt ensin saada ittensä terveeksi.”

Ja lisää liioittelua Sepon tyyliin.

Seppo pitää viisi peräkkäistä vapaapäivää, vain koska väsyttää ja on nuha. Ei ole kyse mistään vakavasta, vaan nuhasta ja väsymysksestä. Kyllä minuakin joskus väsyttää kun olen lenkille lähdössä, varsinkin kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä ja silti teen aina sen harjoituksen joka on ohjelmassa.

Sillä annas poika kun ammattilainen kertoo miten se menee. 😉 Nuhia tulee ja menee, ei niiden takia pidetä lepopäiviä treenaamisesta. Kyllä tuossa Sepon kohdalla on kyse pelkästä laiskuudesta, mukavuudenhalusta, tahdottomuudesta ja munattomuudesta. Ei mistään muusta. 

Vasta korkea kuume on syy pitää ylimääräinen lepopäivä, ei mikään vähäisempi asia. En minä tuollaista miestä edes juoksijana pidä, vaan pelkkänä lusmuna. 

Seppo on myös ehdokkaana erään Juoksufoorumin lifetime awardin saajaksi ja vahva ehdokas onkin. 😉

Julkaisen tittelin saajan seuraavassa blogissani.