Kaikkihan alkoi siitä, kun joskus vuosia sitten arvostelin juoksufoorumilaisia heidän hitaista vauhdeistaan ja pehmeästä tavasta treenata. Juoksufoorumilaiset vetivät siitä herneet nekkuihinsa ja ovat siitä asti vainonneet minua, eli stalkanneet minua netissä. Saman juoksufoorumilaisten vainon kohteeksi on joutunut myös mm. nimimerkki Baltsu.
Juoksufoorumilaiset stalkkaavat minua 24/7
Kun tämä blogini alkoi täyttyä Juoksufoorumilaisten törkykommenteista, niin tietenkin poistin kommentointimahdollisuuden tuolta roskasakilta. Nythän tuo törkimykset kuitenkin jatkavat törkykomentien eli solvausten suoltamista anonyymeinä Suomi 24 juoksu palstalla. Siellä moderointi on lähes olematonta ja kaikki törky pääsee läpi. Baltsustakin siellä on sellaista törkyä että huh heijaa. Sieltä selviää myös se, että Instagramin ja Facebook tilini stalkkaaminen on näille pakkomielteisille juoksufoorumilaisille lähes koko elämän sisältö. He ovat naurettavaa porukkaa, minusta on tullut heidän elämänsä ainoa sisältö.
Instagramissa kuvani ilmiantaja on
naurettava ja
säälittävä,
kateellinen paviaani Juoksufoorumilta 😀
Minähän nauran tuollaisille vähä-älyisille tollukoille. Kuvani ehti olla Instagrammissa vain noin 10-15 minuuttia, ennen kuin se poistettiin. Eli juoksufoorumilainen on stalkannut Instagram tiliäni herkeämättä, sairaan pakkomielteisesti ja sitten ilmiantanut. Kuva ei rikkonut sääntöjä, siinä ei ollut alastomuutta. Olipahan vain seksikäs kuva minusta. Koska olen muita miehiä huomattavasti kauniimpi, seksikkäämpi ja komeampi, niin tietenkin laitan usein kuviani Instagrammiin. Komea kuvani tietenkin herätti kateutta Juoksufoorumin rumissa ukkeleissa, niissä mitättömän pienimunaisissa rumissa hölkkäluusereissa. He ymmärsivät, että he ovat paitsi minua paljon paljon hitaampia, eivätkä siis oikeita juoksijoita ollenkaan, niin myös miehinä mitättömiä minuun verrattuna. Eivät oikeastaan miehiä ollenkaan, vaan sellaisia epämiehiä. Rumia, munattomia ukkeleita. He katsoivat kuvaani ja ymmärsivät oman mitättömyytensä, oman pienuutensa minuun tosi mieheen verrattuna, kateellisuus heräsi ja se sai heidät raivon valtoihin. Heidän sormensa kiisivät hurjaa vauhtia puhelimella kun he ilmiantoivat kuvani. On nimittäin suorastaan todennäköistä, että näitä Juoksufoorumilaisia ilmiantajia on ollut useita. Koska kuvani katosi niin äkkiä. Onhan siellä Juoksufoorumilla näitä rumia mikromunaisia tolvanoita kuten ForrestG, makez76, Snakster jne. ja todennäköisesti nämä rumat epämiehet ovat sitten joukolla ilmiantaneet kuvani. Tiedättekö mitä? Minä nauran teille idioooteille. Nimittäin tuon tyhmempiä ihmisiä ei maailmasta löydy. Te olette suorastaan säälittävän tyhmiä reppanoita 😀
Minkä minä sille voin, että te olette rumia ja munattomia epämiehiä. Se on teidän kohtalonne, olette syntyneet sellaisiksi, hyväksykää se, älkää minulle kiukutelko kuin pahaiset kakarat. Ai niin, tehän olette henkisesti ihan täysiä kakaroita, tuskin edes 3-vuotiaan tasolla. Ja sellaisiksi myös tulette jäämään, surullista, mutta myös varsin hassua. 😀
Huvittavia olette. 😀
Nyth tuollai
Perjantaina polkujuoksua 19 km +26 asteen helteessä
Mutta arvaatteko mitä? Tajusin kuinka mahtavaa polkujuoksu onkaan. 🙂 Täällä on siis aivan mahtavia polkuja ja perjantaina päätin testata ne. Vaatetta tosin laitoin aivan liikaa päälle, eli shortsit ja juoksusukat alaosaan ja yläosaan ensin alle Mckinleyn juoksupaita ja vielä sen päälle musta lyhythihainen Niken juoksupaita, käsiin juoksukäsineet ja jalkoihin juoksusukat ja Asicsin Novablastit. Päätin nimittäin samalla testata että kuinka ne toimivat traileilla. Vettä otin mukaan yhden pullon.
Kuuma tuli äkkiä
Vaikka lähdin aamulla, niin ilma lämpeni niin äkkiä, että pian oli jo +26 ja kun vielä aurinko paistoi, niin tuntui kuin olisi +30. Jo alussa havaitsin että Asics Novablastit toimivat melko hyvin myös polkujuoksussa. Niiden pohja ei ole aivan tasainen, joten ne sopivat myös poluille. Sen sijaan New Balance Evozeilla polkujuoksusta tuskin tulisi mitään, niissä on aivan liian tasainen pohja. Mutta kyllä, meille kokeneille juoksijoille Asics Novablasta toimii myös polkujuoksukenkänä vaikka ei varsinainen sellainen olekaan. Eli riippuu juoksijan tasosta ja kokeneisuudesta voiko Novablasteja käyttää myös polkujuoksukenkänä.
Alku meni totutteluun, sitten reipasta pappista eli pappahölkkää
Lenkin alku meni polkujuoksuun totutellessa, että ei tule mitään kaatumista. Otin siis varovasti. Päätinkin juosta polkujuoksulenkin vauhtileikittelynä. Eli vauhdit vaihtelivat kutosen vauhdeista kolmosen vauhteihin. Polut olivat sellaisia keskivaikeita, ei tietenkään mitään hirveetä juurakkoa ja jatkuvia kantoja, vaan minulle, lahjakkaalle pappahölkkäälle melko helppoja. Joskin siis vaikeudeltaan keskivaikeita. Kun olin hieman tottunut kympin jälkeen polkujuoksuun, niin päätin juosta yhden pikkaisen reippaamman kilsan. Onhan ihan selvää, että ei polkujuoksussa mitään 2:40-2:50/km vauhtia juosta, ne kilsat juostaan maantiellä tai radalla. Jotenkin pehmeämpi alusta sopi minulle ja eka reippaampi kilsa sujahti reipasta pappahölkkää polulla 3:20 min., en juuri edes hengästynyt, hyvältä tuntui. 🙂 Otin vauhdissa hieman vettä ja palauttelin hölkööttämällä taas hitaampia kutosen kilsoja. Päätin vielä lenkin loppuun hölkööttää kuitenkin hieman reippaampaa. Eli taas uusi vaihde silmään ja eikun reipasta pappahölkkää ja se kilsa sujahti aikaan 3:42 min. Sen jälkeen suorastaan kylvin hiessä. Otinkin Mckinleyn ja Niken juoksupaidan pois ja join taas hieman vettä. Tämä lenkki kyllä vei mehut. Yhteensä perjantaina polkujuoksua 19 km @ 5:26 min/km, vauhdikkaimmat kilsat 3:20 ja 3:42 min. Olosuhteet: +26 ja aurinkoista, mutta tuntuma +30. Polkujuoksussakin näemmä kyllä tuollainen 3:20/km vauhti siis menee, vaikka toki vaikeuskerroin on korkeampi kuin ihan maantiellä tai radalla juostessa. Juoksukenkinä Asics Novablastit, joilla nyt juostuina hieman päälle 200km.
Hyviä hölkkälenkkejä vaan Baltsulle ja kaikille muillekin hölkkäpapoille ja toki kaikille muillekin hölkööttäjille. 🙂
3 suorituksen superpäivä
Aamu
Päivän aluksi suunnistin aamulla salille, jossa tein jalat. Yhteensä 18 sarjaa jalkoja ja juuri juoksijalle hyödyllisiä liikkeitä. Ensin päkiöillenousuja laitteessa 7 sarjaa, sitten 6 sarjaa jalkakyykkyjä laitteessa ja lopuksi vielä 5 sarjaa askelkyykkyjä käsipaino olkapäällä. Erittäin hyvä jalkatreeni. 🙂
Keskipäivä
Seuraavaksi oli vuorossa keskipäivän pappalenkki. Liian kovaa ei kannattanut juosta. Toki myös lihaskuntotreeni tuntui pikkasen jaloissa. Hölköttelin sellaista mukavaa päälle kuuden minuutin kilsavauhtia. Mukava keli oli, +19 astetta lämmintä ja aurinkokin välilllä paisteli. 🙂 Ihan sai juoksupaidassa hölköötellä, takkia ei todella tarvinnut. Keskipäivän lenkkinä 11 km @ 6:14/km avg. Erittäin hyvä pappalenkki. Tossuina hitaisiin pappalenkkeihin tarkoitetut New Balancen Fresh Foam Evozit.
Ilta
Illalla oli päivän toisen lenkin vuoro. Senkin oli tietenkin tarkoitus oli hidas pappalenkki, eihän me päälle nelikymppiset keski-ikäiset papat juosta, me hölköötetään. 😀 Eikä tietenkään sitäkään liian kovaa, muuten voi sydäri iskeä. Meille papoille sopiikin parhaiten petankki ja golf ja voipi hyvinnii olla, että pian vaihtuu tälläkin papparaisella hölkkä vaikka petankkiin. Noh noh, välillä uskaltaa jonninmoisen lenkurankin käydä hölkööttämässä. Mutta nyt, pitemmitä puheitta itse iltalenkin analyysiin. Alkuun meni kuten pitikin, liian kovaahan ei kannata juosta. Aloitin siis juoksemalla ekan kilsan aikaan 6:01 min, eli erinomaista pappavauhtia. Vielä toka (5:24 min.) ja kolmas (5:41 min.) menivät vielä sallitun rajoissa olevaa papparaisvauhtia. Mutta voi sentään, Kuudennella kilsalla minuun iski itse piru ja se meni jo liian kovaa eli 5:04 min. ja pahempaa oli vain luvassa. Odottiko minua ennenaikainen hauta? Sydäri tulossa? Sillä nyt elettiin vaarallisesti. Toka vika kilsa 4:48 min, ja viimeinen kilsa olis vieläpä jyrkkään ylämäkeen. Nyt kannattaisi jo höllätä, olenhan raihnainen, vanha, pappahölkkääjä. Mutta piru olkapäälläni kuiskutti että viimeinenkin kilsa olisi juostava tarpeeksi kovaa jyrkkään ylämäkeen, jottaa se varmasti menee alle 5:00/km vauhtia. Ja oi ja voih, minä menin ja kiskoin viimeisen kilsan aikaan 4:46 min. Nyt tuli treenattua väärin. Täytyy muistaa ensi kerralla että meidän pappahölkkääjien tulee hölköttää riittävän hitaasti. Selalista 5:30-8:00/km vauhtia. Ei siis mitään 5:04 min., puhumattakaan nyt mistään 4:46/km vauhdista jyrkkään ylämäkeen (hui kauhia). Iltalenkin viimeinen 5 km meni ihan päin honkia, keskivauhdiksi tuli sen osalta 4:58/km. Kun olisi pitänyt muistaa hölkööttää hiljaa. Voi voi ja voi voi voi. Noh noh, ensi kerralla sitten taas riittävän hitaasti. Koko lenkki: 10 km @ 5:13/km, aika 52:13 min. Hölkkäkenkinä taas New Balancen Fresh Foan Evozit, todella hyvä pappahölkkäkenkä.
Perjantain yhteenveto: salitreeni: 18 sarjaa jalkoja + 21 km hölkööttämistä.
Neljänkympin iässä ei ole enää järkevää tehdä hölkkätavoitteita
Eli kun täyttää 40, niin sen jälkeen ihmisen kehossa tapahtuu muutoksia, joidenka johdosta minkäänlainen tavoitteeellinen hölkkääminen ei ole enää onnistumisiin johtavaa.
Ensinnäkin palautuminen hidastuu huomattavasti ja mitä enemmän päälle 40:n on, niin sitä hitaampaa palautuminen aina on. Siksi yli nelikymppisten on järkevää treenata vähemmän, sopiva on sellainen 30-80 km/vko. Yli 80 km/vko menevä harjoittelu vain heikentää selvästi tuloksia ikämiehillä (yli 40 v). Joutuu ylikuntoon ja kehitys pysähtyy kuin seinään. Ikämies, muista siis harjoitella kohtuudella. Toisekseen, kaikenlaiset vaivat ja vammat alkavat olemaan yhä yleisempiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että reipas/kovavauhtinen harjoittelu loppuu kokonaan iän karttuessa. Pappahölkkä sen sijaan onnistuu vielä vanhemmallakin iälllä. Eli sellainen 5:30-7:30/km vauhti on sopivaa päälle nelikymppisille hölkkääjille. Paremminhan ikämiehille soveltuvat golf ja minigolf. Esimerkiksi täällä lähistöllä on aivan mahdottoman hyviä golf-kenttiä ja saatankin piakkoin vaihtaa lajin golfiin. 🙂 Sitä voi muuten täällä pelata vaikka ympäri vuoden. Tänään muuten käyn ostamassa uudet tohvelit, niiden kanssa on sittem kiva istuskella sohvalla tai käydä vaikka hörppimässä aamukahvit terdellä. 🙂
Hyviä lenkkejä vaan kaikille pappahölköttäjille.
Ps. hyvät hölkkäkengät pappahölkkään ovat kaikki New Balancen hölkkäkengät, ne kun on tarkoitettu sellaiseen hitaaseen 5:30-8:00/km vauhteihin. 😉
Määräviikosta tulikin telakkaviikko
Kun edellisellä viikolla juoksin 114 km määräviikon, niin oli tarkoitus juosta myös toinen sellainen heti perään. Suunnitelma oli hyvä, siihen asti kunnes vasen etureisi revähti lauantai-illan lenkillä. Sunnuntaina silti yrittelin juoksemista, mutta jo 560 m. jälkeen viiltävä kipu esti juoksun aivan täysin. Silti juoksua kertyi aivan kelpo määrä, eli 86,5 km. 🙂 Joskaan vielä määräviikosta ei voida puhua. Kahdessa viikossa juoksin kuitenkin tasan 200 km, eli 100 km/vko keskarilla.
Jalan kuntoutusta tutuin keinoin
Olen pyrkinyt kuntouttamaan vasenta etureittä hyviksi havaituilla keinoilla, eli aiemmin tein jalkakyykkyjä 8 sarjaa ja sitten tänään polvien nosto liikettä 5 minuuttia. Varsinkin(han) tuo knee raise liike on omiaan vahvistamaan etureittä. Joten toivotaan että se siitä kuntoutuu pikimmiten. Juoksuahan on kasassa syyskuussa nyt 287 km ja kiva olisi se 300 km saada kasaan tässä kuussa. Eli 3 päivää aikaa saada vasen etureisi sellaiseen kuntoon, että se kestäisi edes palauttavan lenkin. Kuntoutellaan ja tunnustellaan jalkaa. Saa nähdä missä vaiheessa uskallan taas yrittää lenkkiä?
Telakat estäneet viimeistävän tehoharjoittelun ja edes ajatuksen kisaan osallistumisesta
Kaikkien testitulosten ja arvojen mukaan olen ollut jo pitkään sellaisessa 1:13-1:16 h. kunnossa puolimaratonilla, jos vain pääsisi tekemään herkistelevän tehotreenin ja jalat kestäisivät, näinhän ei nyt ole. Hapenottokykyni, vauhtikestävyyteni, keuhkoni ja sydämeni siis ovat sellaisessa kunnossa että aika menisi tuohon väliin (ellei jopa kovempaa), mutta täytyisi vain välttyä telakoilta ja saada määräviikkojen jälkeen sellainen tehotreenijakso vedettyä. Sitten vain sopiva kisa ja se on siinä. 🙂 Esimerkiksi VO2maxini on 64 ja leposykkeeni 30. Toki tavoitteeni on 1:10:n alitus puolimaratonilla. Vuosihan on ollut jopa ennätyksellisen paha jalkavammojen suhteen, aina on ollut jotain jalkavammaa. Nivusvamman jälkeen sain jonkin aikaa jo treenattua ja nyt sitten etureisi. Noh, yritän kuntouttaa jalkani mahdollisimman pian ja sitten taas uudella innolla treenaamaan. 🙂
Mutta nyt pitemmittä puheitta viikon 38 statsit:
Ma: Lepo
Ti: pitkä lenkki 26 km, aika 2:27:00 h., 5:39/km.
Ke: 14 km, aika 1:20:57 h., 5:47/km, ilta.
To: 17 km, aika 1:34:14 h., 5:33/km, ilta.
Pe: 17 km, aika 1:16:42 h., 4:31/km, ilta.
La: 12 km, aika 1:14:55 h., 6:14/km (vasen etureisi revähti), ilta.
Su: 560m., aika 3:00 min., 5:24/km.
Koko viikko yhteensä 86,5 km 7:56:48 h.
Juoksuviikko alkoi lupaavasti, mutta tiistaina sairastuin influenssaan
Maanantaina juoksin kevyesti kiihtyvän 12 km ja se oli hyvä treeni. Mutta tiistaina iski sitten influenssa. Oli tasan kaksi vaihtoehtoa: Pitää kokonaan breikkiä juosusta tai juosta määräviikko hissutellen. Valitsin jälkimmäisen. Muistan kun joku kertoi Juoksufoorumilla sairastuneensa vaikkapa juuri influenssaan, niin eikös heti joku vääräleuka ollut irvailemassa ja vähättelemässä avautujan sairauden tilaa. Eli näin se meni Juoksufoorumilla, siellä kaikki sairaudet kuitattiin vain pikku nuhiksi tai joksikin vastaaviksi. Kyllähän nämä GrigoriSoirokset ja muut vastaavat Juoksufoorumin öykkärit tiesivat varmasti itsekin että tuskin kukaan sairaudestaan avautuisi, jolle kokisi sen olevan merkittävästi itseään ja terveyttään heikentävä asia, eikä mikään pikku nuha. Kyse olikin vain sellaisesta periaatteellisesta vittuilusta jota koko Juoksufoorumi oli pullollaan, ylläpitäjät kun sen siellä sallivat. Tarkoitus oli vain triggeroida sairaudestaan kertoja selittelemään ja vakuuttelemaan että hän todella on sairas ja aina nuo öykkärit sitten vastasivat sitten entistä vähättelevämpään tyyliin, jos sairaudestaan avautuja triggeroitui, eli antoi sen mennä tunteisiin. Itsehän jätin moiset omaan arvoonsa…kunnes kaksi pahinta öykkäriä alkoi postaamaan jopa harjoituspäiväkirjani täyteen shittiään. Ja mitä tekikään Juoksufoorumin Seppo? Ei kerrassaan mitään. Hänen mielestään oli siis ihan ok täyttää juoksijan oma harjoituspäiväkirja juoksijaa halveksuvalla roskapostilla. Kertoo vain siis siitä että Juoksufoorumin Seppo ei harjosta lajia tai juoksijoita pätkän vertaa.
Juoksufoorumi: Öykkärien ja valkoroskan törkysaitti
Mutta se siitä öykkärien törkysaitista, onneksi jätin sen jo vuosia sitten. Juoksufoorumin kirjoittajat ovat ns. valkoroskaa, raukkamaisia öykkäreitä ja kiusaajia, siis täysiä mulkkuja. Tässä myös syy siihen miksi itse ihailen mieluummin vaikkapa paitsi loistavaa juoksijaa niin myös luonteeltaan jaloa Eliud Kipchogea, kuin jotain suomalaista itseään täynnä olevaa narsistimulkkujuoksijaa. Myös suomalaisissa piirikunnantason ja maan kärkitason juoksijoissakin kun valitettavasti on paljon luonteeltaan mulkkua, kiusaaja, öykkäriporukkaa. Kerrottakoon että monet afrikkalaiset juoksijaystäväni juoksevat huomattavasti kovempaa kuin mainitut suomalaiset piirikunnantason ja SM-tason juoksijat ja ovat silti luonteeltaan ihan oikeasti mukavia, jaloja ja hyviä tyyppejä. Menetyksensäkin he omistavat Jumalalle ja kiittävät häntä. Toisin kuin suomalaiset juoksijat, jotka ovat niitä minä minä minä ihmisiä. Afrikkalaiset juoksijat ovat huomattavasti parempia juoksijoita ja vieläpä ihmisinä mukavampia kuin suomalaiset juoksijat. Miksi ihmeessä siis kukaan ihailisi jotain suomalaista juoksijaa?
Mutta nyt takaisin harjoitusviikkooni. Maanantaina siis juoksin kiihtyvän 12 km ja kun tiistaina sairastuin influenssaan, niin päätin juosta määräviikon. Paljon siis juoksua, mutta ihan hissukseen. Sykkeethän eivät saa nousta jos on influenssassa. Itsellänikin nenä oli täynnä räkää ja aivastutti jo tiistaina. Silti juoksin silloin kevyttä 16 km. Keskiviikkona oli sitten kaikista heikoin olo, influenssani oli pahentunut, aivastutti kaiken aikaa, nenä vuoti ja kurkkuunkin sattui, oli olo äärimmäisen tukkoisa ja heikko. Laskin edelleen vauhteja, mutta juoksin silti 20 km kevyttä keskiviikkonakin. Torstaina ja perjantaina juoksin kymmenmailiset kevyttä vauhtia. Lauantaina olo tuntui jo terveemmältä ja uskalsin juosta hivenen loppua kohden kiihtyvän kymmenmailisen. Viikko päättyi sunnuntaina 18 kilsan kevytvauhtiseen puolipitkään lenkkiin. Sen tuloksena kertyikin vuoden toistaiseksi suurin viikkomäärä influenssasta huolimatta:
114,4 km, 9:37:37 h. eli siis keskarilla 5:03/km.
En suosittele tätä kaikille, mutta itse olen kansainvälisen tason juoksija ja treenannut ja kilpaillut nuoresta pitäen, (vapaasukellan terveenä 100m) siksi keuhkoni ja sydämeni kestävät hieman paremmin kuin jollain tavisjuoksijoilla/lenkkeilijöillä. Kipeänä treenaaminen ei sovi kaikille, mutta me ammattilaiset voimme kehoamme kuunnellen treenata myös kipeänä, kunhan emme tee niitä kaikista kovimpia treenejä.
Loppuun vielä viikon statsit:
Ma: hieman loppua kohden kiihtyen 12 km, aika 50:23 min, 4:12/km, ilta.
Ti: 16,1 km, aika 1:23:18 h., 5:10/km, ilta. Influenssa iski.
Ke: 20 km,aika 1:51:05 h., 5:33/km, ilta.
To: 16,1 km, aika 1:24:59 h., 5:17/km, ilta.
Pe: 16,1 km, aika 1:18:55 h., 4:54/km, ilta.
La: kevyesti kiihtyen 16,1 km, aika 1:11:44 h., 4:27/km, ilta.
Su: 18 km, aika 1:37:13 h., 5:24/km, ilta.
Yhteensä 114,4 km, aika 9:37:37 h, 5:03/km. Erinomainen juoksuviikko influenssasta huolimatta. 🙂 Vuoden viikkomäärätopsit ja ei tullut taukoa treeniin influenssan vuoksi. Maanantaina pidin kyllä sitten ansaitun lepopäivän, 9 peräkkäisen treenipäivän jälkeen.
On tilastokatsauksen aika
Eli pitemmittä puheitta, mennään katsahtamaan joitain tilastojani. Niin näette te harrastelijatkin vähän millaisia meidän kansainvälisten kestävyysjuoksijoiden ennätykset ja tilastot ovat. 🙂 Nyt meidän ammattilaisten tuloksiin ja tilastoihin:
VO2 maxini: 64
Leposykkeeni: 30
400m. : 53,04 sec.
Strava: 35 kruunua, monet niistä 2:40-2:55/km vauhdilla juostuja.
Leposykkeeni on erinomaista, kansainvälisen ammattijuoksijan luokkaa. 🙂 VO2maxini saisi tietenkin olla parempi. 400m. ei ole vielä mennyt alle 50 sekunnin, kun en ole tehnyt paljonkaan nopeusharjoituksia tai lyhyitä vetoja. Tavoitteeni toki ovatkin kympillä ja puolimaratonilla. Mutta kyllä kestävyysjuoksijankin (mies) tulee 400m. vetäistä edes sinne 50 sekunnin pintaan (50-54 sec.). 🙂 Muuten ei ole juoksija eikä mikään.
Paljon kevyitä lenkkejä + reippaita kilsan/mailin vetoja
Tällä hetkellä juoksen paljon sellaisia kevyitä, 4:20-4:40/km keskivauhtisia lenkkejä. Eihän nyt ole mitään kisaakaan näköpiirissä. Toki välillä saatan vetäistä vaikka reippaan mailin jonnekin 5:00-5:40 min. väliin. Nyrkkisääntönä sanoisinkin, että peruslenkit kannattaakin juosta yleensä sellaista 4:20-4:29/km vauhtia, toki voi vauhdikkaamminkin mennä. Eli peruslenkeilläkin kannattaa juosta välillä reipas kilsa tai maili (3:10-3:35/km vauhtia), että ei päästä itseään liian helpolla.
Kirjoittaja on suomalainen, ulkomailla harjoitteleva ja kilpaileva kestävyysjuoksun ammattilainen.
Ennätyksiin ja koviin tuloksiin juoksumatolla kannattaa suhtautua huumorilla
On se nimittäin vaan kumma, kun extra sekunteja tipahtaa kuin taivaasta jopa sellaiset 30-45 sekuntia per kilometri kun siirrytään matolta ulos juoksemaan. Matolla kulkee kevyesti rallatellen 3:15-3:20/km vauhtia ja ulkona ei tahdo mennä kuin pari kilsaa peräkkäin alle 4:00/km vauhtia ja sitten jo mennäänkin päälle sen. Eli mattojuoksu näyttäisi olevan ihan oma maailmansa, sellainen fantasiamaailma jossa kehnommallakin juoksijalla kulkee hurjaa vauhtia.
Muutama esimerkki selventämään asiaa
Juoksufoorumilla sellainen parimetrinen ja abouttiarallaa 100-120 kg painava parrunpätkä kuin GrigoriSoiros juoksi muka juoksumatolla Cooperissa oliko se 3260m vaiko jopa 3300m? No, oli miten oli, sen tasoisella nylkyllä ei ole oikeasti minkään valtakunnan mahdollisuuksia edes noista heikompaan Cooper-tulokseen.
Toinen hyvä esimerkki. Päälle 40 minuutin ennätyksen kympillä (ulkona juostu) omaava juoksija kertoi juosseensa juoksumatolla 5 km alle 16 minuutin. Laittoipa vielä kuvankin, ikään kuin muka todisteeksi omasta kunnostaan. On tietenkin absurdi olettamus että aika paranisi oikeasti matolla niin paljon, tai että kyseinen juoksija pystyisi 15 minuuttia ja rapiat tulokseen vitosella, mutta ei kuitenkaan alittamaan 40 minuuttia kympillä. Kyseinen juoksija siis juoksee niin lyhyempiä, kuin pidempiäkin matkoja, eikä ole tietenkään edes mikään kova juoksija, vaan aika tavisjuoksija.
Juoksufoorumin GrigoriSoiros nyt saattaa kierona tyyppinä valehdellakin, mutta entäpä tuo toisen esimerkin juoksija? Tuskin. Jäljelle jää siis vain se vaihtoehto, että itse juoksumatot näyttävät usein väärin. Ne saattavat ilmoittaa matkaksi 5km, vaikka juoksija olisi oikeasti juossut vain 4,4 tai 4,5 km. Juoksufoorumin GrigoriSoiroksen tapauksessa matka oli varmuudella alle 3000m., sen tasoinen etanan hidas nylkky kun ei juokse millään ilveellä edes kolmea kilsaa alle 4:00/km keskarilla.
Juoksumattoa voi myös säätää itselleen mahdollisimman helpoksi
Eli juoksumaton voi vaikkapa säätää alamäkijuoksuun ja sitten vain nauttii koko matkan alamäestä. Tai sitten voi huijata monilla muilla tavoin, mattoilussa vain kekseliäisyys on rajana. Ottamatta edes huomioon sitä että matolla juostessa ei ole tuulta, ei ylämäkiä, eikä käännöksiä ja alusta on kimmoisin mahdollinen. Pelkästään nämä viimeksi mainitut tekijät eivät tietenkään selitä hurjia eroavaisuuksia matto ja ulkona juostujen tulosten välillä.
Kovat ja oudot mattotulokset kertovatkin aina joko isosta mittavirheestä tai tahallisesta huijaamisesta
Siksipä paljon mattojuoksua harrastavien tulokset tippuvat ja heikkenevät mystisesti kun juoksija siirtyy matolta juoksemaan vaikkapa kympin, puolimaratonin tai maratonin. Jos joku oikeasti pitää mattotuloksiaan omina juoksu ennätyksinään on kyllä kyse aikamoisesta tyhmyydestä.
Toki matolla kannattaa juosta Suomen oloissa talvisin joitain vauhtiharjoituksia, kun ulkona on liukasta ja kylmä, jos ei halliin pääse sisäradalle juoksemaan. Kannattaa kuitenkin pitää se terve järki mukana, eikä luulla mattotuloksiaan ennätyskelpoisiksi. Ja tietenkin heti keväällä siirtyä tekemään ne vauhtiharkat siellä ulkona.
Silloin nimittäin tietää oikeasti millä tasolla se kunto on.
Ylitreenaamisen ansa johtaa aina epäonnistumiseen kisassa
Olen usein käsitellyt asiantuntijan blogissani ylitreenaamista ja siitä miten typerää, suorastaan aivotonta se on. Otan nyt erään oivan esimerkin liioittelusta, eli ylitreenaamisesta.
Kyseinen juoksija oli juossut viimeisten 5 vuoden aikana 3 puolimaratonia.
Seuraavilla ajoilla: 2016: 1:26 h.
2017: 1:27 h.
2018: 1:26 h.
Tänä vuonna hän alkoi sitten seuraamaan toden teolla FG:n sekopääohjelmaa, eli treenaamaan hullun lailla, mättäen siis määrää hullun kiilto silmissä. Juosten joka viikko vähintään 130 km ja usein jopa 145 km tai yli 150 km. Keskiarvon ollen siten reilusti päälle 130 km/vko. Kyseinen juoksija onnistui jopa pilaamaan intervallinsakin nostamalla palautushölkän pituutta vain jotta saa vielä enemmän määrää ja tehden siitä siten liian kevyen. Sabotoi siis omaa harjoitteluaan. Välillä hänen jalkansa olivat väsyneet ja kovatkin harjoitukset lepsuivat puolikoviksi. Juoksumatolla kulki kuitenkin aina hänelle kovaa vauhtia, 3:25/km, 3:20/km ja välillä jopa 3:15/km. Kyllä nyt varmaan irtoaisi kova aika, jos vaan sopiva kisa löytyisi. Mattohan se totuuden kertoo. 😉
Kuten viimeisten viiden vuoden aikana juostujen puolimaratonejen ajat kuitenkin osoittavat, on hän sellainen 1:26-1:27 h. tasoinen puolimaratoonari. Harjoiteltuaan koko vuoden määrää mättäen ja uskoen sen toimivan, ilmoittautui hän Kiuruhölkän puolimaratonille, eli kylähölkkään. Odotusarvo etukäteen oli että taas tulee tuollainen 1:26-1:28 h. aika. Paitsi, että hän oli saanut hankituksi Nike Vaporflyt 4% pomppukengät, jotka siis parantavat aikoja 4 prosenttia. Olisi siis odotettavissa tuollainen 1:23 h. aika.
No kuinkas sitten kävikään? Loppuaika painui päälle 1:25:n ja keskivauhtia oli tyyliä hölkkää eli 4:02/km. Ei pojat kisoissa hölkkäillä päälle nelosen vauhtia. Jopa amatöörinaiset juoksivat tätä kyseistä Baltsua nopeampaa. Hän hävisi järkyttävät 5 minuuttia kylähölkän nopeimmalle naiselle. Noh, ei muuta kuin hamekangasta ostamaan Baltsukka, tai ehkä Baltsuliini on osuvampi noin niin kuin viimeisen kilpailusuorituksen perusteella. Ehdotankin nimimerkin vaihdosta Baltsusta Baltsuliiniksi. 😉 Seuraavassa kisassa vaikka valeasussa naisten sarjaan, niin on pienet mahdollisuudet jopa kolmen parhaan sakkiin.
Edes 300 euron pomppukengät jaloissa ei tuon kovempaa kulkenut. Itse juoksen jopa 59 euron Nike Zoom Winflo7:lla huomattavasti kovempaa vauhtia.
Edes ammattilaisten pomppukengät eivät tehneet Baltsusta oikeaa juoksijaa, vaan 4:02/km vauhti tekee hänestä pelkän hölkkääjän.
Mikä meni pieleen?
Baltsu on kova poika keksimään selityksiä tyyliin tuuli liikaa kaakosta, muut juoksivat eteen häiriten suoritustani, oli liian kylmä, liian kuuma, alkoi satamaan ja sain nuhan juostessa, join epähuomiossa edellisenä iltana bulkkia eli Heinekeniä belgialaisen laatuoluen sijasta tai oli väärän väriset sukat jaloissa.
Kyllähän näitä selityksiä hänellä varmasti riittää. Odotetaan nyt niitä, ne ovat ainakin jonninmoista huumoria, jos eivät muuta.
Luokaamme kuitenkin vielä katsaus tämän maratoonariksi itseään tituleeraavan hölkkääjän mahdolliseen aikaan maratonilla. Aika 1:25 ja rapiat puolimaratonilla ennustaa aikaa 3:07:55 h. maratonilla.
No mutta, Baltsuliinin tuntien hän varmasti vain lisää viikkomäärää ja harjoittelu menee vielä pahemmin metsään.
Tiedän täysin miten Baltsun tulisi treenata, mutta on hauska seurata hänen jatkuvaa mokailuaan.
Jos nyt Baltsulla kulkisi joskus kilsa edes alle 3:20:n ja kymppi edes alle 39 minuutin, siis ulkona, ei juoksumatolla. Kilsa alle 3:00 tai edes alle 3:10 min. on liikaa vaadittu ja samoin taitaa olla kymppi alle 38 minuutin. Niissä Baltsu ei tule ikinä onnistumaan, siis ulkona vaikka radalla, ei juoksumatolla. Eiväthän tuollaiset ajat kovin kummoisia ole, mutta hänelle liian kovia.
Vauhtikestävyys on se tärkein asia maratonilla ja puolimaratonilla. Baltsun tulisikin miettiä millä sitä nostetaan riittävästi. Nouseeko se automaattisesti mättämällä joka viikko määrää 130+? Matolla tonnin vetoja juosten? Tai 19 minuutin vitonen aina välillä radalla?
Baltsu ei ole sporttinen, vaan sellainen köyhän miehen Alex Stubb.
Hänellä ei ole poliittista vaikutusvaltaa, eikä perhettä.
Tulokset Baltsulla niin puolimaratonilla, kuin maratonillakin ovat huonoja.
Suosittelenkin häntä siirtymään ultrajuoksun pariin, uhosihan hän ennen Comrades kisasta Juoksufoorumilla. Ehkä se kannattaa unohtaa, mutta WiHan kilometrit Tampereella olisi varmasti hänelle sopiva ultrajuoksutapahtuma. Siellä Baltsu voisi kävellä aina välillä ja kierroksen välein saisi herkkuja tankkauspisteeltä.
Ja onhan näitä muitakin ultratapahtumia Suomessa.
Baltsu kun selvästikin haluaa treenata määrällisesti paljon, mutta laadullisesti kevyesti/heikosti. Joten hän on kuin tehty ultrajuoksuun.
Ihan näin ystävälllisenä ammattilaisen vinkkinä.
Kirjoittaja on suomalainen kestävyysjuoksun ammattilainen ja juoksuvalmennuksen asiantuntija. Sekä kansainvälisesti arvostettu kestävyysjuoksun tietäjä.
Viikko pelkkää kevyttä juoksua laiteltiin käyntiin kahdella kevyellä/palauttavalla lenkillä maanantaina
Vielä sunnuntaina olin epävarma, että kestääkö vasen pakarani/jalkani lainkaan juoksua? Lähdin kuitenkin aikaisin maanantai-aamuna lenkille ja kyllä se vasen pakara/jalka kevyttä juoksua kestää. Kunhan siinä ei ole liian jyrkkiä nousuja, nousut kun ovat kipeälle nivuselle myrkkyä. Juoksin ensin aamulla 8 km @ 5:45 min/km vauhtia, pidin parin tunnin breikin ja sitten vielä 13 km @ 5:41 min/km vauhtia. Lenkkien ensimmäisillä kilsoilla nivunen vaivasi/kipuili, mutta kun juoksin tasaisella reitillä, niin kipuilu onneksi loppui jo parin kilsan jälkeen.
Nämä kevyet/palauttavat ovatkin oiva tapa kuntouttaa jalat/pakarat. 🙂 Aion siis malttaa mieleni ja juosta vain kevyitä siihen asti, että vasen pakarani/jalkani on täysin kunnossa. Lisäksi tosiaan pyrin välttämään jyrkkiä nousuja. Näitä kevyitä pyrin juoksemaan niin paljon, kuin suinkin jaksan ja ehdin. Kuinka pian jalka sitten kuntoutuu? Sitä on lähes mahdoton sanoa, kevyet ja palauttavat kuitenkin kuntouttavat jalan/pakaran paremmin kuin pelkkä lepo ja kylmä/kuuma hoito. Kuntoutuskeinoina siis kevyet lenkit mahdollisimman usein, venyttely ja kylmä/kuuma hoito.
jodlaajanblogi 
Viimeisimmät kommentit